sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Päivä paratiisissa ja toinen Harmageddonilla



Tämäkertaisen retkipäivämme kohde oli Jizreelin tasanko. Eli eteläisen Galilean ja Samarian vuorten sekä Karmelvuoren välinen iso tasanko. Lähdimme matkaan prof. Rafin + opiskelijoiden kanssa aamulla klo 8 ja ajelimme alas tasangolle ja moottoritietä no: 6 pohjoiseen Karmelvuorelle asti. Päivän pysähdyspaikkamme olivat druusikylä Dalijat el Karmel'in viereinen Muhraka, sieltä Megiddon kukkulalle, josta Tel Jizreelin kautta Gilboan vuorille.

Muhraka Karmelvuorella on paikka jossa profeetta Elia kohtasi Baalin profeetat 'kaksintaistelussa'. Kolmen vuoden kuivuuden jälkeen Elian alttari syttyi ja Baalin profetoille kävi huonosti. Huono ja paha kuningas Ahab ja vaimonsa Iisebel seurasivat tilannetta ylhäältä vuorelta. Paikalla on nykyisin kirkko ja iso patsas Eliasta listimässä Baalin profeettoja. Kiihkeä ja äkkiväärä mies tuo Elia. Oliko siitä päiden listimisestä hyötyä, kysyi Rafi ja huomautti ettei meno Israelin (pohjoisessa) valtakunnassa mitenkään muuttunut tämänkään tunnusteon jälkeen. Lisäksi Elia lähti peloissaan pakoon luullen olevan ainoa oikeamielinen koko maassa ja kohta pian saikin luovuttaa viitan seuraajalleen. Karmelvuori on muuten Israelissa harvoja ellei ainoa paikka missä on luonnonmetsää. Muut metsäthän on istutettu viimeisen vajaan sadan vuoden aikana. Karmelin metsät myös olivat ensimmäiset täällä näkemäni, jotka suomalaiseenkin silmään näyttivät metsiltä. Korkeaa tuuheaa havumetsää.

Profeetta Elia hurjana..

Näkymät Muhrakasta alas tasangolle


Täältä ylhäältä kuningas Ahab seurasi kun  Karmelin juurella
 (keskellä kuvaa pienen vaal. läiskän kohdalla) Elia ja
Baalin profeetat taistelivat


Vuorelta laskeuduimme tasangolle ja menimme Megiddon rauniokummulle. Siitä paikasta jo jotain kirjoittelinkin blogissani edellisen kerran siellä  käydessäni. Megiddo on 6.000 vuoden historiansa ajan ollut erittäin tärkeä kaupunki. Joka hallitsi sitä, hallitsi koko suurta tasankoa ja käytännössä koko pohjoista Israelia. Ja samalla sen läpi kulkevia tärkeitä kauppareittejä. Professori sanoi ettei itsekään ymmärrä miten, mutta ammattitaitoiset argeologit ovat löytäneet 26 eri kerrosta kumpua kaivaessaan ja tutkiessaan! Siis niin monta kertaa kaupunki on vallattu ja tuhottu ja uudelleenrakennettu ja taas tuhottu jne... Megiddon kukkulalla (hepr. Har Mageddon) on taisteltu siis usein. Historian ensimmäinen tunnettu taistelu käytiin tällä  tasangolla Egyptin faarao Tutmesin ja Syyrian kuninkaan välillä. Ja täällä kuuleman mukaan käydään vielä se viimeinenkin...

Megiddo. Kuningas Salomon aikaiset portaat
linnoittamassaan kaupungissa

Viljasäiliö



Seuraavaksi ajeltiin vähän matkan päähän Tel Jizreel'iin. Se lienee paikka joka oli pohjoisen valtakunnan eli Israelin toiseksi tärkein kaupunki heti pääkaupunki Samarian jälkeen. Siellä myös kuningas Ahab ja Iisebel asustelivat ajoittain ja samalla himoitsivat naapurinsa Naabotin viinitarhaa haluten tehdä siitä itselleen vihannesmaan. Siihen aikaan jokaisella oli oma viinitarha, se kuului elämän perustarpeisiin, mutta vihannekset olivat vain harvojen ja rikkaitten herkkua. Iisebel puhui miehensä hankkiutumaan eroon Naabotista joka ei halunnut luopua isiensä perintömaasta. Ja täällä kaikenlaiseen pahaan israelilaisia viekoitellut kuningatar myös lopulta koki julman loppunsa. 'Jizreel' ja 'Israel' ovat muuten kaksi ihan eri sanaa. Israel tarkoittaa ' Jumala taistelee' ja Jizreel puolestaan 'Jumala kylvää'. Tel Jizreelin vieressä nousee Gilboan vuori, tai oikeammin Gilboan vuoret. Se kun on useamman huipun vuorijono, jonka itäisin huippu on aivan Jordanjoen laakson vieressä lähellä Bet Sheania ja Sachnea, jossa juuri edellisenä päivänä tuli käytyä. Eli missä lännestä tuleva Jizreelin tasanko ja Jordanjoen laakso kohtaavat. Gilboa on tänä päivänä israelilaisille romanttinen vuori josta on tehty kauniita laulujakin. Historia on sitäkin julmempi. Tällä vuorella kuningas Saul ja filistealaiset n. 1.000 vuotta eKr. kohtasivat viimeisen kerran ja Saul poikineen saivat surmansa. Kuninkaaksi tullut Daavid suruissaan kirosi kukkulat ja seuraavan lähes 3.000 vuoden ajan ne olivat puuttomia ja karuja. Vasta noin 50 vuotta sitten 1960 -luvulla Gilboan vuorille on istutettu metsiä ja nykyisin vuoret ovatkin kauniit jo kaukaa katsottuna. Näkymät vuoren huipulta korvasivat kiipeämisen vaivan. 360 asteen panoraama, mutta varsinkin se näkymä itään! Jordanin laakso johon Jizreelin tasanko yhtyy! Aivan allamme näkyi Gan Ha'shlosha eli Sachne, paratiisimainen paikka, jossa muutaman suomalaisen vapaaehtoistyäntekijän kanssa juuri edellisenä päivänä kävimme uimassa ja viettämässä päivän. Ympärivuotinen 28 asteen turkoosinvihreä lähdevesi, 30 astetta lämpöä, värikkäitä kukkia, pensaita ja palmuja.... mitä muuta voi enää vapaapäivältä haluta! Silloin uimassa käydessämme ei tiedetty millaiset näkymät aivan viereiseltä Gilboan huipulta olisi ollut alas laaksoon. Muuten olisimme varmasti uhranneet puoli tuntia sinne ylös ajeluun. Nyt seuraavana päivänä sain opiskelijoiden kanssa sen kuitenkin kokea.

Tel Jizreel ja Naabotin puutarha

Gilboan vuoret

Näkymiä ylhäältä...



Gan Ha'shlosha eli Sachne lähellä Bet Sheania, Jordanjoen laaksossa lähellä Genesaretin järveä. Suomalaiset sapattiretkellä:

Inkeri ja Maarit + Anu (Keitaalta)




Taustalla Gilboan vuoret



Kotimatka huristeltiin jälleen kerran Jordanin laaksoa ja Kuolleen Meren ja Jerikon vieritse takaisin Jerusalemiin. Ties monennenko kerran jo. Mutta niihin laakson maisemiin ei itselläni ainakaan pienintäkään kyllästymisen merkkiä havaittavissa.

2 kommenttia:

  1. Kiitos tosi paljon, näytti jälleen niin ihanalta.

    VastaaPoista
  2. Tämä retki jäi tekemättä(mummot eivät jaksaneet), mutta hienoa nähdä ja lukea se täältä.Mielenkiintoista...!

    Terv."Punamekkoinen Paulin matkassa"

    VastaaPoista