"Pullo hiiri tampere hanki" !

Otsikko tarkoittaa suomeksi "Fulani vietti iltaa väsyneenä eilen". Onkohan suomenkieli ja fulanikieli sukulaiskieliä, kun on kerran noin paljon yhteistä! Fulanikansa on yksi Afrikan suurimpia heimoja. Niitä on tiettävästi yhteensä kymmeniä miljoonia levittäytyneenä 21 keskisen Afrikan maan alueelle. Asuinvyöhyke ulottuu Saharan autiomaan eteläpuolella lännestä Atlantin rannalta itään aina Etiopiaan asti. Heidän tarkkaa lukumääräänsä on vaikea arvioida, koska ainakin puolet heistä elää kiertävää paimentolaiselämää. Fulakielessä on tietysti useita murteita ja kieltä ja kansaa kutsutaan eri puolilla eri nimillä. Voi törmätä sellaisiin nimiin esim. kuin fula, fulani, fulfulde, pular tai peul (ransk.). Ja fula-henkilöstä käytetään myös tuota otsikossa olevaa pullo -nimeä. Toinen esimerkki hauskasta suomen ja fulakielen "yhteydestä" aiheutti aikanaan hämmennystä, kun täällä nyt opiskelijana oleva Malik meni naimisiin. Senegalissa pidetyissä häissä vieraiden joukossa oli joitakin suomalaisia. Papin kysyessä morsiamelta "Tahdotko sinä ..." vastasi morsian kuuluvasti: ei! Se kun tarkoittaa fulaksi 'kyllä'.

Malikin lisäksi joukossamme on toinenkin fula, Samba, hänkin Senegalista. 50 vuotias Samba on hauska mies, koko porukan vitsiniekka ja huumorin ylläpitäjä. Muiden tapaan hänenkään elämäntarinastaan ei käänteitä eikä dramatiikkaa puutu. Hän syntyi 100% muslimiyhteisöön ja muslimiperheeseen. Nuorena miehenä 80-luvulla häntä pyydettiin Dakarissa avustajaksi englantilaisten raamatunkääntäjien tiimiin. Raamatunkääntäjät joutuvat näissä maissa aina turvautumaan paikallisiin kielen edustajiin. Sambakin suostui mukaan, ensinnäkin saadakseen kipeästi tarvitsemaansa rahaa ja toiseksi voidakseen Raamattua näin tutkimalla osoittaa kristityille sen olevan roskaa Koraaniin verrattuna. Toisin kuitenkin kävi. Raamatun sana teki häneen sellaisen vaikutuksen että muutaman vuoden työskentelyn jälkeen hän kääntyi kristityksi ja otti kasteen. Hänen vaimonsa 'pitkin hampain' hyväksyi ratkaisun, mutta Dakarista vaimon kotikylään palattuaan  suvun painostus oli hänelle liikaa ja vaimo jätti hänet. Me täällä länsimaissa emme ymmärrä miten iso ja joissain tapauksessa vaarallinenkin ratkaisu kristityksi kääntyminen voi muslimille olla. Suku ja koko yhteisö hylkää täysin. Suvun ja yhteisön merkitys siellä vastaa monesti lähes samaa kuin meillä täällä koko yhteiskunta hylkäisi. Ajan myötä Samba itsekin antoi periksi ja pikkuhiljaa 'valui' takaisin islamiin. Kuitenkaan hän ei moskeijassa käydessäänkään päässyt mielessään irti kristinuskon sanomasta. Parin vuoden harhailun jälkeen hän tietoisesti ja julkisesti palasi kristityksi, meni uudelleen naimisiin, toimi välillä alakouluissa ranskanopettajana ja taas vuodesta 2005 lähtien jatkoi raamatunkäännöstyössä Dakarissa. Sen työn tähden hän on nyt myös täällä opiskelemassa Raamatun maan kieltä, maantiedettä ja historiaa. Dakarissa hän myös tutustui Suomesta tulleisiin kääntäjiin, joiden kutsumana Samba ja Malik vuonna 2007 viettivät kuukauden Suomessa. Vierailu liittyi suomenkielen, Raamatun ja Agricolan 400v. -juhlallisuuksiin. Vierailu sijoittui talveen ja Samba ainakin väittää käyneensä avannossakin! Tiedä sitten, Samba on aina Samba... heh.

Samba lähdössä kokoukseen sapattiaamuna

Tavan mukaan perjantaina sapattiaterian jälkeen vietämme iltaa yhdessä jonkin aiheen ympärillä. Eilen aiheena oli Suomi. Mirja Ronning oli juuri palannut kahden viikon onnistuneelta kiertueeltaan Suomesta ja kertoi meille sieltä terveisiä. Taisi olla yksi eniten mieleenpainuvimpia asioita hänelle kokea ensimmäistä kertaa elämässään -30 asteen pakkasia! Me suomalaiset vapaaehtoiset perustimme extempore sekakuoron (myös lauluäänten laatu oli sekalainen), lauloimme muutaman suomenkielisen laulun ja näytimme videofilmiä Suomen talvesta, talviurheilusta, avantouinnista yms. Maistelimme suomalaista suklaata ja kaikilla oli niin mukavaa...! Josta todisteena tässä videolinkki Jussin potpurin loppuluikaisuun...