torstai 19. tammikuuta 2012

Puolenpäivän Jerusalem-retki

Kuten olen tainnut mainitakin, on aika hurahtanut nopeasti. Tämä ensimmäinen viikko on ollut melkomoista hurlumheitä - positiivisessä mielessä. Ero säännölliseen työ- ja elämänrytmiin Suomessa on totaalinen. Välillä pitää oikein hetki miettiä esim. mitä päivää eletään. Päiväsuunnitelmia ei kannata haaveillakaan yhtä päivää pidemmälle. Koskaan ei tiedä milloin tulee pikalähtö ruokakauppaan, hakemaan jotain jostain, tai vaikka rakennustarvikekauppaan Jerusalemiin... plus lisäksi aikataulut voi muuttua siinä ajellessa vaikka millaisiksi. Niinkuin eilen kun lähdettiin remonttivastaavan kanssa Jerusalemin toiselle puolelle etsimään sitä rautakauppaa, jossa hän oli joskus käynyt. Löytyihän se lopulta ja piiitkän etsimisen jälkeen löytyi tavaratkin (tai osa niistä), mutta sen verran oli aikaa jo kulunut, että iltapäiväruuhkat olivat jo alkaneet kun lähdettiin kotiin päin. Ja onnettomista kaistamerkinnöistä johtunut vikakäännös aiheutti yli puolen tunnin 'sakkokierroksen'.. Mirja Ronning ihmetteli miten kestän tälläistä hässäkää. Mutta minä suorastaan nautin siitä. En koe sitä sekavaksi hässäkäksi, vaan minusta on ihan mukavaa elää hektistä päivä kerrallaan -elämää. Liikenne moottoriteillä on etelänmaalaisen sekavaa ja levotonta sekä ajoittain erittäin ruuhkaista, mutta siitä tykkään kaikkein eniten! Heh ... aina maailmasta löytyy näemmä muutama tälläinenkin kahjo.

Lähipäivät ovat täällä ison muutoksen aikaa. Suomalaiset remonttimiehet, jotka täällä ovat rakentaneet ja peruskorjanneet paikkoja itsekukin muutaman viikon jaksoissa jo kuukausien ajan, ovat nyt lähdössä kotosuomeen. Ja nyt samana viikonloppuna alkavat afrikkalaiset opiskelijat saapua tänne. Nyt (torstai-iltana) kymmenen maissa lähden viemään paria kaveria Tel Avivin lentokentälle ja aamuyöstä kolmen-neljän maissa kolmea muuta. Edestakainen matka kentälle kestää hiljaiseen yöäaikaan noin tunti ja vartti. Aamupäivän aion huilailla ja iltapäiväksi menen auttamaan remppajälkien siivouksessa. Seuraavana yönä, sapattiaterian jälkeen, puolenyön maissa, tulee ensimmäinen  opiskelija, muistaakseni malilainen. Sitä seuraavana yönä taas seuraava. Miten ne sattuukin aina yöksi..heh!

Tänään käytiin muutamien remonttitalkoolaisten kanssa Jerusalemissa. Ajelutin heitä ensin tutustumaan Mehanei Jehuda -toriin, joka on juutalainen monen kapean kujan muodostama kauppakujarykelmä. Siitä jatkoimme Vanhaan Kaupunkiin arabipuolelle syömään ja basaariostoksille. Kävimme myös Puutarhahaudalla. Tässä muutamia kuvia tältä päivältä:

Baagelsseja Mehanei Yehuda -kauppakujalla.

Damaskos-portin ulkopuolelta.
Vas. Hannu, Kalevi, Airi ja minä

Sama joukko portin sisäpuolella

Basaarikujaa


Tässä vielä linkki Picasa-albumiini pieneen videopätkään Jerusalemin Vanhan kaupungin basaarivilinästä.




1 kommentti:

  1. Sanoisin, että oikea asenne elämää kohtaan, niin kaikki sujuu, kaaoksista huolimatta (tietty joskus on "itsestämme riippumatonta hallitsematonta kaaosta" mutta ei siitä enempää.)

    Loistavia tilanne kuvia, aistii ilmapiirin, samoin tuossa video-pätkässä.
    t. Mukanamatkaaja

    VastaaPoista